KAP VERDE
|
|
Kap Verde - São Vicente -saaren hiekkarantaa |
Kap Verden tasavalta eli Kap Verde on Afrikan saarivaltio. Kap Verde (engl. Cape Verde) kuuluu samaan Atlantin valtamerellä sijaitsevaan Makaronesian saariryhmään kuin esimerkiksi Kanariansaaret, Azorit ja Madeira. Kap Verde sijaitsee noin 640 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikolta ja noin 2000 kilometriä Kanariansaarilta etelään. Kap Verden lähin naapurivaltio Afrikan mantereella on Senegali ja mannerkaupunki Dakar. Kap Verde koostuu vulkaanista alkuperää olevasta 14 saaresta, joista yhdeksän saarta ovat asuttuja. Kap Verden saarilla asuu noin 420 000 ihmistä ja saarten pinta-ala on yhteensä 4033 km². Kap Verden pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suurin saari on Santiago, jossa sijaitsee myös Kap Verden pääkaupunki Praia (noin 125 000 asukasta). Muita suuria kaupunkeja Kap Verdellä ovat esimerkiksi Mindelo (noin 44 000 asukasta), Pedra Lume, Assomada, Cidade Velha, Porto Novo ja São Filipe. Alun perin nimi Kap Verde tarkoitti Afrikan mantereen läntisintä niemeä, joka sijaitsee nykyisessä Senegalissa lähellä Dakaria. Myöhemmin myös niemen edustalla sijaitsevalle saariryhmälle annettiin nimi Kap Verden saaret ja maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1975 koko saaristo nimettiin lyhyesti Kap Verdeksi. Kap Verde kuuluu portugalinkielisten maiden yhteisöön.
|
|
Kap Verden sijainti |
Makaronesia, joka tarkoittaa kreikaksi siunattuja saaria, on itäisellä Pohjois-Atlantilla Iberian niemimaan ja Länsi-Afrikan edustalla sijaitseva saaristo. Siihen kuuluu viisi erillistä saariryhmää: Portugalille kuuluvat Azorit, Madeira ja Selvagenssaaret, Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret sekä itsenäinen valtio Kap Verde. Asuttuja saaria on yhteensä 28 ja asumattomia vain muutama kuten Selvagenssaaret, Desertassaaret Madeiralla sekä Santa Luzia Kap Verdellä. Makaronesian saaret ovat syntyneet tulivuoritoiminnan seurauksena miljoonia vuosia sitten. Nykyään Azoreilla, Kanariansaarilla ja Kap Verdellä on muutamia vähän aktiivisia tulivuoria. Pienestä koostaan huolimatta monien Makaronesian saarten pinnanmuodot kohoavat vain noin kahteen kilometriin.
|
|
Makaronesian saariryhmät |
Makaronesian saaret eivät koskaan ole olleet osana Afrikan mannerta, joten kasvillisuus ja eläimistö on saapunut saarille muualta, pääosin Välimeren alueelta ja Luoteis-Afrikasta, mutta myös Afrikan kaakkoisosista sekä Etelä-Amerikasta ja Väli-Amerikasta. Makaronesian saarilla esiintyy noin 30 kotoperäistä eli endeemistä kasvisukua ja useita satoja kotoperäisiä kasvilajeja. Vuorien keräämien sateiden turvin kasvillisuus on suotuisilla alueilla rehevää, mutta erityisesti Saharan puoleisilla sekä pienillä ja matalilla saarilla kasvillisuus on usein karua ja puutonta. Makaronesiassa kasvaa paikoin laurisilvaa eli laakeripuumetsää, mutta Kap Verden saaria peittävät lähinnä harmaat tulivuoret. Saarilla ei ole paljon kasvillisuutta, vain eroosion seurauksena syntyneitä aavikoita ja vähän arokasvillisuutta kuten piikkipensaita. Yksi saarten tulivuori Mount Fogo on aktiivinen. Makaronesian saarten eläimistö on harvalukuista, suurikokoista ja maaeläimiä tavataan hyvin vähän. Makaronesiassa tavataan muutamia kotoperäisiä lintu-, matelija- ja hyönteislajeja tai niiden alalajeja.
|
|
Kap Verden saarten arokasvillisuutta |
Kap Verden saariryhmän 14 saarta ovat nimeltään Boa Vista, Branco, Brava, Cima, Fogo, Grande, Maio, Raso, Sal, Santa Luzia, Santo Antão, São Nicolau, São Tiago ja São Vicente. Kap Verden yhdeksän asuttua saarta on jaettu kahteen ryhmään: Barlaventon viiteen tuulisella puolella olevaan saareen ja Sotaventon neljään suojaisalla puolella olevaan saareen. Barlaventon saariryhmään kuuluu lisäksi kolme asumatonta saarta Santa Luzia ja pikkusaaret Branco ja Raso. Myös Sotaventon saariryhmään kuuluu lisäksi Rombon saariryhmä, jossa on kaksi asumatonta pikkusaarta Cima ja Grande ja niiden neljä luotoa. Kap Verde koostuu yhteensä 22 kunnasta / läänistä, joiden nimet ovat Boa Vista, Brava, Maio, Mosteiros (Fogo), Paul (Santo Antão), Praia (Santiago), Porto Novo (Santo Antão), Ribeira Grande (Santo Antão), Ribeira Grande de Santiago (Santiago), Sal, Santa Catarina (Santiago), Santa Catarina do Fogo (Fogo), Santa Cruz (Santiago), São Domingos (Santiago), São Filipe (Fogo), São Lourenço dos Órgãos (Santiago), São Salvador do Mundo (Santiago), São Miguel (Santiago), São Nicolau, São Vicente, Tarrafal (Santiago) ja Tarrafal de São Nicolau (São Nicolau). Kap Verdellä on 18 kaupunkia, joiden nimet ovat Assomada, Cidade Velha, Mindelo, Mosteiros, Nova Sintra, Pedra Badejo, Pombas, Ponta do Sol, Porto Novo, Praia, Ribeira Brava, Tarrafal, Sal Rei, Santa Maria, São Domingos, São Filipe, São Miguel ja Vila do Maio.
|
|
Kap Verden saaret |
Kap Verdellä on värikäs kulttuuri, joka heijastaa maan afrikkalaisia juuria. Termiä "Cabo" käytetään sekä Kap Verden asukkaista että sen kulttuurista. Suurin osa Kap Verden asukkaista on alkuperältään joko portugalilaisten siirtolaisten tai afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Maan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi kapverdeläisiä asuu enemmän Kap Verden ulkopuolella kuin itse maassa. Kap Verden saaret tunnetaan eri puolilta tulleiden kapverdeläisten monista erilaisista musiikkilajeista. Kap Verden saarien perinteistä tanssia kutsutaan nimellä Funana ja alkuperäisen kapverdeläisen tunteellisen laulumuodon nimi on Morna.
|
|
Kap Verde - afrikkalaisen Uril-pelin pelailua |
Kap Verdellä ei ole luonnonrikkauksia ja maa kärsii pienestä vuotuisesta sademäärästä ja puhtaan juomaveden puutteesta. Sateiden puute rajoittaa maataloutta, jota harjoitetaan vain neljällä saarella, Santiagolla, Santo Antãolla, Fogolla ja Bravalla, ympäri vuoden. Kap Verden ruuasta yli 90 % tuodaan muualta. Saarilla asuvat saavat toimeentulonsa muun muassa maanviljelystä, rakentamisesta, kalastuksesta ja yhä enenevässä määrin matkailusta. Kap Verden viralliset kielet ovat portugali ja crioulo. Portugalin ja crioulon lisäksi saarilla puhutaan myös kahta portugaliin pohjautuvaa kreolikieltä, jotka eivät kuitenkaan ole maan virallisia kieliä. Kap Verden väestöstä noin 80 prosenttia on lukutaitoisia. Kap Verden merkittävimmät luonnonvarat ovat suola, kaoliini, kalkkikivi ja kala. Saarten merkittävimmät vientituotteet ovat banaani ja kahvi. Kap Verden virallinen valuutta on escudo. Yksi euro on noin 200 escudoa. Kap Verden viralliset uskonnot ovat katolilaisuus (91%) ja perinteiset luonnonuskonnot.
|
|
Kap Verden lippu |
Kap Verden historiaa leimasi pitkään maaorjuus. Portugalilaiset löysivät asumattomat Kap Verden saaret vuonna 1460 ja alkoivat asuttaa niitä. He toivat maahan afrikkalaisia orjia istuttamaan puuvillaa, hedelmäpuita ja sokeriruokoa. Hyvän sijaintinsa vuoksi Kap Verdestä tuli pian tärkeä keskus Portugalin suurvallan orjakaupalle. Afrikasta tuodut orjat tuotiin ensin Kap Verden saarille, jossa heidät kaupattiin eteenpäin Amerikkaan vietäviksi. Kap Verde itsenäistyi vuonna 1975. Itsenäistymistä ajoi pääasiassa puolue, jonka nimi oli "Afrikkalainen puolue Guinea-Bissaun ja Kap Verden itsenäisyyden puolesta". Koska sama puolue johti itsenäistymisen jälkeen sekä Guinea-Bissauta ja Kap Verdeä, maat oli tarkoitus yhdistää yhdeksi valtioksi. Hanke kuitenkin päättyi vallankaappaukseen Guinea-Bissaussa vuonna 1980. Kap Verdeä kyseinen puolue on johtanut suurimman osan maan itsenäisyysaikaa.
|
|
Vanha kapverdeläinen postikortti |
SOTAVENTON SAARIRYHMÄ
Kap Verden Sotaventon saariryhmän neljä asuttua saarta ovat nimeltään Maio, Santiago, Fogo ja Brava. Saariryhmään kuuluu lisäksi Rombon saariryhmä, johon kuuluu kaksi asumatonta pikkusaarta Cima ja Grande.
|
|
Kap Verde - Sotaventon saariryhmä |
Santiago on Kap Verden suurin saari. Se sijaitsee Maio ja Fogo saarten välissä Sotaventon saariryhmässä. Santiagon asukasluku on noin 240 000 ja pinta-ala 991 km². Saaren pituus pohjoisesta etelään on 75 kilometriä ja lännestä itään 35 kilometriä. Saarella sijaitsevat Kap Verden pääkaupunki Praia ja Francisco Mendesin kansainvälinen lentoasema. Praian lisäksi saaren kaupunkeja ovat muun muassa Cidade Velha, Assomada ja Tarrafal. Cidade Velhassa näkyy vielä hyvin Kap Verden synkkä orjuuden historia. Kaupungissa sijaitsevan St Felipen kukkulalinnan muureilta aukeaa vaikuttava maisema alapuolella levittäytyvään aikoinaan orjavarastona toimineeseen suljettuun laaksoon, jonne Afrikan ja Kap Verden väliä kulkeneet orjalaivat purkivat vielä pari vuosisataa sitten lastinsa.
|
|
Kap Verde - Santiago - St Felipen kukkulalinna |
Santiago-saaren korkein kohta on Pico d'Antónia, joka on 1394 metriä korkea. Santiagon sisäosa muistuttaa kasvillisuudeltaan hyvin paljon Gran Canarian rehevää pohjoisosaa. Siellä tuotetaan suurin osa Kap Verden vihanneksista, hedelmistä, maissista ja muista elintarvikkeista. Kuivilla mäenrinteillä on suuria sokeriruoko- ja banaaniviljelmiä. Saarella oli myös luonnontieteellinen puutarha, jossa testataan eri kasvien menestymistä saarilla.
|
|
Kap Verde - Santiago |
Maio on itäisin saari Sotaventon saariryhmässä Kap Verdellä. Se on saanut nimensä sen löytökuukauden toukokuun (May) mukaan. Saari sijaitsee Boa Vista -saaren eteläpuolella ja Santiago-saaren itäpuolella. Maio on 31 kilometriä pitkä ja 25 kilometriä leveä. Saaren pääkaupunki on Vila do Maio (tunnetaan myös nimellä Porto Inglês), joka sijaitsee lähellä saaren lentokenttää. Maion asukasluku on noin 5450, saaren väestötiheys on 20/km² ja pinta-ala on 269 km². Saaren korkein 436 metriä korkea vuori sijaitsee saaren itärannikolla Monte Penoson vuorijonossa. Maio-saaren pohjoisin kohta on Ponta Cais. Pohjoisessa sijaitsevat myös Terra Salgadasin suolatasanko ja kaksi hiekkarantaa nimeltään Galeão ja Santana. Maion pääelinkeinot ovat suolan kerääminen, maanviljelys ja laiduntaminen. Maio-saarella on muutamia kouluja, kirkkoja, hotelleja, tori ja satama, josta pääsee laivalla Boa Vistan ja Santiagon saarille. Maio on tunnettu saaren sisäosassa olevasta laajasta metsästään.
|
|
Kap Verde - Maio - merisuolan pussitusta |
|
|
Kap Verde - Maio |
Fogo on Sotaventon saariryhmän korkein saari, joka sijaitsee Santiago ja Brava -saarten välissä. Fogon-saari on itseasiassa merenalainen vuori nimeltä Cadamosto Seamount ja Fogo on yhteydessä kauempana lännessä Brava-saarella olevaan toiseen merenalaiseen vuoreen. Käytännöllisesti katsoen koko Fogon saari onkin tulivuori, joka on aika ajoin aktiivinen. Viimeinen tulivuoren purkaus sattui vuonna 1995. Fogon korkein vuori Mount Fogo nousee lähes 3000 metrin korkeuteen.
|
|
Kap Verde - Fogo - Mount Fogo -tulivuori |
Fogo-saaren pääkaupunki on São Filipe, joka sijaitsee lähellä saaren lentokenttää. Fogon pinta-ala on 476 neliökilometriä. Portugalilaiset asuttivat Fogon 1500-luvulla ja São Filipen rakennukset ovat klassista portugalialaista arkkitehtuuria. Saaren toiseksi tärkein kaupunki on koillisessa sijaitseva Mosteiros. Fogo-saaren pohjois- ja itäosa on mäkistä. Saaren lounaisosa on hedelmällistä maata ja koillisessa olevat mäet ovat vihreitä ja ruohikkoisia koko vuoden, mutta loput saaresta on kuivaa ja karua. Fogon joet ja purot ovat kuivia ympäri vuoden. Fogon saarella on kouluja, pankkeja, posti, hotelleja ja toreja. Fogon pääelinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus. Saaren päätuotteet ovat kahvi ja viini.
|
|
Kap Verde - Fogo |
Brava on pienin asutettu saari Sotaventon saariryhmässä Kap Verdellä. Brava asutettiin vuonna 1540 ja sen asukasmäärä kasvoi naapurisaaren Fogon tulivuoren Mount Fogon purkauduttua vuonna 1675. Saaren pääelinkeino oli pitkään valaanpyynti, mutta nykyään saarella on pääosin maanviljelystä. Brava muodostuu Bravan kunnasta, jossa on kaksi aluetta São João Baptista ja Nossa Senhora do Monte. Melkein koko Bravan saari on kerrostulivuorta, joka sijaitsee Fogon valtavan tulivuoren suojassa. Bravalla oleva vulkaaninen aktiivisuus paikallistuu saaren korkeimpaan kohtaan. Bravan historiassa ei ole ollut tulivuorenpurkauksia, mutta alueella esiintyvät maanjäristykset osoittavat, että mahdollisuus tulivuorenpurkaukseen on nykyään olemassa.
|
|
Kylä Kap Verden Bravan saarella |
Bravan pohjoisosassa Rombon saariryhmässä on kaksi asumatonta saarta Cima ja Grande ja niiden neljä pikkuluotoa. Grande-saaren pääkaupunki on Vila Nova Sintra. Saarella on kouluja, kirkkoja ja tori. Saaren kaikki viisi kylää sijaitsevat vuorenhuipun pohjoisosassa, jossa on neljä päätietä nimeltään Furna, Vila Nova Sintra, Fajã de Agua ja do Monte. Saarella on etelässä, idässä ja lännessä paljon vuorenlaaksoja, kun taas pohjoisessa on vain muutama laakso. Grandelle saapuu sateita pasaatituulten tuomien pilvien mukana. Saari peittyy suojanpuolella usein pilveen, joten siellä veden haihtuminen on vähäistä ja kasvillisuus siten runsasta. Granden asutuin kylä on Vila Nova Sintra. Furnan kylästä löytyy saaren kauppasatama. Cima-saari on vulkaaninen merenalainen vuori. Sen maasto on kuivaa ruohomaata ja kivistä rannikkoa. Saaren pituus lounaasta koilliseen on noin 800 metriä ja leveys idästä länteen noin 300 metriä. Saaren koillisosassa on poukama.
|
|
Kap Verde - Brava |
BARLAVENTON SAARIRYHMÄ
Kap Verden Barlaventon saariryhmän viisi asuttua saarta ovat nimeltään Sal, Boa Vista, São Nicolau, São Vicente ja Santo Antão. Saariryhmään kuuluu myös kolme asumatonta saarta Santa Luzia, Branco ja Raso.
|
|
Kap Verde - Barlaventon saariryhmä |
Sal on Barlaventon saariryhmän ja koko Kap Verden vanhin saari. Se syntyi tulivuorenpurkauksessa noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Eurooppalaiset löysivät saaren vuonna 1460 ja nimesivät sen Llamaksi. Salin asukasluku on noin 15 000 ja pinta-ala on 216 km². Sal-saaren pituus pohjoisesta etelään on 30 kilometriä ja idästä länteen 12 kilometriä. Salin pääkaupunki on Espargos ja saarella sijaitsee myös Kap Verden suosituin rantalomakohde Santa Maria. Salin korkein kohta on Monte Vermelhon huippu 406 metrin korkeudessa. Saarella on myös laajoja suolatasankoja.
|
|
Kap Verde - Sal - Santa Marian uimarantaa |
|
|
Kap Verde - Sal |
Boa Vista on Barlaventon saariryhmän ja Cape Verden itäisin saari. Se on Santo Antão ja Santiago -saarten jälkeen Kap Verden kolmanneksi suurin saari. Boa Vista on vähiten ja harvimmin asutettu Kap Verden asuttu saari. Boa Vistan asukasluku on noin 3350 ja pinta-ala on 620 km². Saarta ympäröi monta luotoa. Lännessä olevalla Sal Rein luodolla on majakka ja Baluate-luoto on Kap Verden itäisin kohta. Boa Vista -saari on 31 kilometriä pitkä ja 29 kilometriä leveä. Saari on tunnettu merikilpikonnistaan, perinnemusiikistaan, maratonistaan, hiekkadyyneistään ja upeista hiekkarannoistaan. Boa Vista koostuu Boa Vistan kunnasta, jossa on kaksi aluetta Santa Isabel ja São João Baptista.
|
|
Kap Verde - hiekkaranta Boa Vista -saarella |
Boa Vista sijaitsee 455 kilometriä länteen Afrikan rannikosta. Saari on suurimmaksi osaksi tasaista. Sen korkein kohta on Monte Estância, joka kohoaa 387 metriin. Muut saaren vuoret ovat nimeltään Santo António ja Monte Negro. Boa Vistan pääkaupunki on Sal Rei. Saaren asukkaista suurin osa asuu pääkaupungissa Sal Reissa, mutta saarelta löytyy myös monia pieniä kymmenestä sataan asukkaan asutuksia. Boa Vistan talous perustui ennen maanviljelykseen, mutta aavikoituminen on lisännyt suolan keräämistä. Nykyään saaren pääelinkeinot ovat taateleiden viljeleminen ja kasvavassa määrin turismi. Boa Vistan saarella on kouluja, kirkkoja, upeita hiekkarantoja, hotelli, satama ja tori. Saaren luoteisosassa on lauttasatama ja lentokenttä.
|
|
Kap Verde - Boa Vista |
São Nicolau sijaitsee Barlaventon saariryhmässä Santa Luzia ja Sal -saarten välissä. São Nicolau asutettiin 1500-luvulla. Sen pääkaupunki on Ribeira Brava. Saaren toinen tärkeä kaupunki on lautta- ja kalastussatama Tarrafal. São Nicolaun asukasluku on noin 13 000 ja pinta-ala 388 km². Saari on 45 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Vuoristoinen saari on enimmäkseen kuivaa maanviljelysaluetta. Suurinta osaa saaren rannikkoa ja keskiosaa hallitsevat tasaiset alueet ja kukkulat. Saaren itäosassa on niemimaa. São Nicolaun korkein kohta on Monte Gordo 1312 metriä. Muut saarella olevat vuoret ovat keskiosassa sijaitseva Monte Bissau ja idässä oleva Pico do Alberto. São Nicolauta koetteli nälänhätä 1940-luvulla, joka johti maastamuuttoon pääasiassa São Toméen ja Principeen.
|
|
Kap Verde - São Nicolau - Ribeira Brava |
São Nicolau on jaettu hallinnollisesti kahteen kuntaan Ribeira Bravaan ja Tarrafal de São Nicolauhun. Aiemmin saarella oli vain yksi kunta São Nicolau, mutta jako kahteen tapahtui vuonna 2005. Kuntaan kuului aikaisemmin myös kaksi aluetta São João Baptista ja Santo André, mutta nykyään kunta hallinnoi vain yhtä aluetta. Saaren länsiosassa oleva Tarrafal de São Nicolau erosi muusta saaresta omaksi kunnakseen. Nykyään se käsittää saaren pohjois- ja itäosat. São Nicolaussa on muutamia kouluja, kirkkoja, hiekkarantoja, satamia, postitoimisto ja tori. São Nicolaun lentokenttä sijaitsee saaren eteläosassa ja saaren asutuskeskus on nimeltään Ribeira Brava. Saaren pääelinkeinot ovat sokeriruokon ja banaanin viljely, kalastus ja turismi.
|
|
Kap Verde - São Nicolau |
São Vicente sijaitsee Barlavento saariryhmässä Santo Antãon ja Santa Luzian saarten välissä. Myös saaren kaakkoispuolella sijaitseva Santa Luzia kuuluu São Vicenten kuntaan. São Vicenten asukasluku on noin 68 000 ja pinta-ala on 227 km². Saaren korkein kohta on 774 metriä korkea Monte Verde. São Vicenten suurin kaupunki ja asutuskeskus on Mindelo, joka on pääkaupunki Praian jälkeen Kap Verden toiseksi suurin kaupunki. Mindeloa pidetään myös Kap Verden kulttuurikaupunkina. Eurooppalaiset löysivät São Vicenten vuonna 1462, mutta saari oli asumaton aina 1800-luvulle saakka. São Vicenteltä ovat kotoisin muun muassa muusikot Cesária Évora ja Tito Paris. São Vicenten saarella on kirkkoja, postitoimisto, pankkeja, kauppoja, toreja ja sairaala Baptista de Sousa.
|
|
Kap Verde - São Vicente - Mindelon satama |
|
|
Kap Verde - São Vicente |
Santo Antão on Barlavento saariryhmän läntisin ja suurin saari. Sen kaakkoispuolella sijaitsee São Vicente. Santo Antãon -saari löydettiin vuonna 1462. Saari nimettiin kuitenkin vasta 1500-luvulla ja asutettiin vuonna 1548. Santo Antãon asukasluku on yli 47 000 ja pinta-ala on 779 km², joten se on Kap Verden toiseksi suurin saari. Santo Antão on yksi Kap Verden vuoristoisimmista saarista. Saaren korkeimmat vuoren huiput ovat Topo de Coroa 1 979 metriä ja Pico da Cruz 1 585 metriä. Santo Antãolla sijaitsevat Paulin, Porto Novon ja Ribeira Granden kunnat. Saaren pääelinkeinot ovat kalastus ja maanviljely, jonka tuotteita ovat sokeriruoko, peruna, maniokki, banaani, mango ja vilja. Saarella valmistetaan myös Kap Verden tunnettua grogue-rommia.
|
|
Kap Verde - Santo Antão - Paul - Pombasin kylä |
|
|
Kap Verde - Santo Antão |
SANTA LUZIA
Santa Luzia sijaitsee Barlaventon saariryhmässä São Nicolaun ja São Vicenten välissä. Saaren pinta-ala on 35 km². Santa Luzian korkein kohta on 395 metriä korkea Monte Grande. Santa Luzialla ei ole ollut vakituista ihmisasutusta vuosisatoihin. Pieni maanviljelysväestö asutti saaren 1700-luvulla, mutta hylkäsi sen myöhemmin aavikoitumisen vuoksi. Sen jälkeen saari toimi pitkään erakkosaarena. Nykyään Santa Luzian saarella asuu sisiliskoja ja sinne on rakennettu 1900-luvulla sääasema.
|
|
Kap Verde - Santa Luzia |
RASO
Raso on seitsemän neliökilometrin kokoinen pikkusaari Barlaventon saariryhmässä. Raso sijaitsee lännessä olevan pienen Branco-saaren ja idässä olevan São Nicolau-saaren välissä. Se on asumaton saari, mutta koti monelle harvinaiselle linnulle ja eläimelle. Rasonkiuru on äärimmäisen uhanalainen varpuslintu, jota tavataan vain Rason saarella. Myös Brown Booby -pelikaanilintu ja Red-billed tropiikkilintu vierailevat saarella pesimässä. Saarella on myös nähty lähes sukupuuttoon kuollutta Kap Verden jättisisiliskoa. Saarella elää myös Kap Verden jättiläisgekko ja muita liskoja.
|
|
Kap Verde - Raso |
BRANCO
Branco on pikkusaari Barlaventon saariryhmässä Kap Verdellä. Brancon naapurisaaria ovat Santa Luzia luoteessa ja Raso kaakossa. Brancon saari on asumaton. Se on tunnettu linnuistaan ja ympäröivästä merenalaisesta elämästään. Se on myös koti Kap Verden jättiläisgekolle.
|
|
Kap Verde - Branco |
Kap Verden ilmasto on trooppinen eli kuuma ja kuiva. Se on kuitenkin lempeämpi kuin Afrikan mantereen ilmasto, sillä Kap Verdeä ympäröi meri, joka tasoittaa lämpötiloja. Saarten vuosittainen keskilämpötila on 20–25 astetta. Kap Verde on osa Sahelin kuivaa aavikkovyöhykettä ja sademäärät ovat samat kuin Länsi-Afrikassa. Kap Verdellä sataa epäsäännöllisesti elokuusta lokakuuhun ja sateet ovat usein toistuvia lyhyitä rankkasateita. Tammi- ja helmikuussa saarilla kärsitään ajoittain Saharasta lähtöisin olevista hiekkamyrskyistä. Kap Verden saarien lähellä voi muodostua joskus myös hyvin voimakkaita hurrikaaneja. Aavikko määritellään maastoksi, jonka vuotuinen sademäärä on vähemmän kuin 250 millimetriä. Kap Verden vuotuinen sademäärä 260 millimetriä on vähän tämän rajan yläpuolella, joten maan ilmasto on puoli-aavikon ilmasto.
|
Kap Verde sää tällä hetkellä ja lähipäivien sääennuste |
|
|
Kap Verde sää - keskimääräiset lämpötilat |
Kap Verden kansallisruokalaji on Cachupa-muhennos, joka valmistetaan muun muassa pavuista, kalasta tai lihasta. Grouge on Kap Verdellä sokerijuuresta valmistettua rommia. Kap Verdeläinen ruoka perustuu suurimmaksi osaksi kalaan ja pääraaka-aineisiin kuten maissiin ja riisiin. Melkein koko vuoden saatavana olevia vihanneksia ovat peruna, sipuli, tomaatti, maniokki, kaali, lehtikaali ja kuivatut pavut. Ympäri vuoden käytettäviä hedelmiä ovat banaani ja papaija, kun taas kausiluonteisia hedelmiä ovat esimerkiksi mango-hedelmä ja avokadot.
|
|
Kap Verden kansallisruoka - Cachupa-muhennos |
Kap Verde on sopiva matkakohde etenkin kaikille aurinkoa ja rauhallista lepolomaa kaipaaville. Kap Verdessä matkailu on vasta kehittymässä, joten saaret eivät tarjoa samaa ylellisyyttä ja ostosmahdollisuuksia kuin vanhat tunnetut turistikohteet. Kap Verden saarivaltion suosituin ja kehittynein rantalomakohde on Santa Maria, joka sijaitsee Salin saaren etelärannikolla. Santa Mariassa voi harrastaa monia vesiurheilulajeja kuten purjelautailua, leijasurffausta ja sukellusta.
|
|
Hotelli Kap Verden Sal-saarella |
Kap Verden saarten välillä on laiva-, lautta ja lentokoneliikennettä, joten lomalla kannattaa tutustua naapurisaariin. Pieni kiertomatka Afrikan mantereelle Senegaliin on myös mahdollinen. Hyviä tuliaisia Kap Verdestä ovat muun muassa afrikkalaiset batiikkikankaat, eksoottiset hedelmät, grouge-rommi ja omaperäiset korut. Suomesta lentää Kap Verdelle noin kymmenessä tunnissa. Kap Verden aika on kesäaikaan kolme tuntia vähemmän ja talviaikaan neljä tuntia vähemmän kuin Suomen aika.
|
|
KAP VERDE HOTELLIT JA MAJOITUS
Hotellit lennot matkat etusivu
Hotellit lennot matkat keskustelu
Hotellit lennot matkat tarjous
Albufeira / Algarve / Portugali
Alicante / Costa Blanca / Espanja
Bad Gastein / Alpit / Itävalta
Chinijon saaristomeri / Kanariansaaret / Espanja
Desertassaaret / Madeira / Portugali
Dubai / Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
El Hierro / Kanariansaaret / Espanja
Formentera / Mallorca / Espanja
Fuengirola / Costa del Sol / Espanja
Fuerteventura / Kanariansaaret / Espanja
Gran Canaria / Kanariansaaret / Espanja
Havanna / Karibian saaret / Kuuba
Kap Verde / Kap Verden tasavalta
La Gomera / Kanariansaaret / Espanja
La Palma / Kanariansaaret / Espanja
Lanzarote / Kanariansaaret / Espanja
Malaga / Costa del Sol / Espanja
Monte Gordo / Algarve / Portugali
Nabq Bay / Sharm el Sheikh / Egypti
Porto Santo / Madeira / Portugali
Saalbach-Hinterglemm / Itävalta
Santa Maria / Azorit / Portugali
São Jorge / Azorit / Portugali
São Miguel / Azorit / Portugali
Selvegenssaaret / Madeira / Portugali
Seychellit / Seychellien tasavalta
Teneriffa / Kanariansaaret / Espanja
Torremolinos / Costa del Sol / Espanja
Torrevieja / Costa Blanca / Espanja
Varadero / Karibian saaret / Kuuba