PARIISI
|
|
Eiffel-torni - Pariisi - Ranska |
Pariisi on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Se muodostaa myös omaa nimeään kantavan hallintoalueen, johon ei Pariisin lisäksi kuulu muita kuntia. Pariisi sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seine-joen varrella niin sanotussa Pariisin altaassa, joka on 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä ja Suur-Pariisin alueella 12,1 miljoonaa ihmistä 14 518 km²:n alueella. Pariisin väestötiheys on maailman suurin 20 696 asukasta/km². Suur-Pariisi kuuluu Lontoon ja Moskovan ohella Euroopan kolmeen suurimpaan kaupunkialueeseen. Koko maailman kaupungeista se on 20. suurin. Pariisi on myös maailman suosituin turistikaupunki yli 30 miljoonalla kävijällään vuodessa. Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimpänä kulttuurin, politiikan, hyvän ruoan ja muodin keskuksena. Pariisista on matkaa pohjoiseen Lilleen 207 kilometriä ja etelään Marseilleen 659 kilometriä.
|
|
Pariisin sijainti ja Ranskan suurimmat kaupungit |
Pariisin korkein maaston kohta kaupungin rajojen sisäpuolella on 130 metriä korkea Montmartren kukkula kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin keskustassa sijaitsee kaksi saarta Île de la Cité ja Île Saint-Louis. Seine virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Joen pohjoispuolta sanotaan tavallisesti oikeaksi rannaksi ja eteläpuolta vasemmaksi rannaksi. Oikealla rannalla on vanhastaan ollut kaupungin liike-elämän keskus. Vasen ranta sen sijaan on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kulttuurin keskuksena, jonka keskeisin osa on perinteinen yliopistokaupunginosa Quartier latin (Latinalaiskortteli). Pariisin esikaupunkeja ovat muun muassa Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine.
|
|
Pariisin kartta |
Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan, jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisäosasta ulospäin. Pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin kaupunginosalla on oma alipormestarinsa. Pariisin hallinnolliset alueet pienimmästä suurimpaan ovat Louvre, Bourse, Temple, l'Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l'Élysée, l'Opéra, l'Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l'Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen kaupunginosa on vielä jaettu neljään osaan, jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1–4 kuuluvat siis ensimmäiseen piiriin, 5–8 toiseen ja niin edelleen.
|
|
Pariisin kaupunginosat |
Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee kelttiläisestä heimosta pariiseista, jotka hallitsivat aluetta ennen roomalaisten Gallian valloitusta vuonna 52 ennen ajanlaskumme alkua. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa soista paikkaa ja kaupungin asukkaita nimellä parisii. Pariisi laajeni kuitenkin viidessäkymmenessä vuodessa Seinen kummallekin puolelle ja kristinusko tuli kaupunkiin 200-luvulla. Pariisin nimeksi tuli Paris vuonna 212. Pariisi oli 400-luvulta aina keskiaikaan asti ensin Merovingi-hallinnon, sitten karolingikuninkaiden ja kapetingien alaisena sekä myöhemmin pitkään englantilaisten miehittämänä. Kaupunki kasvoi voimakkaasti 1000-luvun alkupuolella, jolloin muun muassa Notre Damen tuomiokirkko ja Sorbonnen yliopisto rakennettiin. Filip II Augustin hallituskaudella saatiin valmiiksi Bastilji-linna vuonna 1381. Ranskalaiset piirittivät Pariisia vuonna 1429 Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen kaupungista onnistui vasta vuonna 1436.
|
|
Pariisin Bastilji-linna ennen tuhoutumistaan |
Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta sekä uskonsotien aikana katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaan valtaa. Silloin kuninkaan palatsi siirrettiin Pariisista läheiseen Versailles'n kaupunkiin. Ludvig XIV:n aikana Pariisia ympäröineet keskiaikaiset muurit purettiin ja niiden paikalle rakennettiin Pariisin ensimmäiset bulevardit eli leveät puistokadut. Ranskan suuri vallankumous alkoi vuonna 1789 Pariisissa hyökkäyksellä Bastiljiin. 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui, väkiluku kasvoi ja Pariisin keskeisimmät osat rakennettiin Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja Napoleon III:n hallituskaudella. Eiffelin torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889. Pariisin 1900-luvun kenties merkittävin käännekohta oli vuoden 1919 maailman rauhankonferenssi, jossa solmittiin I maailmansodan rauhanehdot. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi ja myöhemmin Charles de Gaulle otti sen haltuunsa. Vuonna 1968 Pariisissa koettiin opiskelijakuohuntoja ja vuonna 2005 syrjäytyneiden siirtolaisnuorien levottomuuksia. Viime aikoina Pariisi on vakaasti jatkanut asemaansa maailman epävirallisena kulttuuripääkaupunkina.
|
|
| Ranskan lippu | Pariisin vaakuna |
Pariisi eli "Valon kaupunki" on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Se on monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikka sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskus. Pariisi on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoistaan. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat leveitä puistokatuja tai kapeita katuja, joita reunustavat lukuisat pikkuliikkeet. Pariisissa on myös paljon tunnelmallisia katukahviloita, joissa voi seurata kaupungin vilkasta elämää vaikkapa viinilasin äärellä.
|
|
Pariisilainen katukahvila |
Pariisin läpi kulkeva Seine-joki, muodostaa kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan, oikeaan rantaan pohjoisessa ja vasempaan rantaan etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont neuf. Se yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta. Toinen on lännessä sijaitseva Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria ja toinen on idässä sijaitseva Bois de Vincennes, jonka pinta-ala on 995 hehtaaria. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto ja Luxembourgin puisto. Lisäksi Pariisissa on useita pienempiä puistoja ja viheralueita.
|
|
Pariisi - Luxembourgin palatsi ja puisto |
Pariisin tunnetuin maamerkki, kaupungin symboli, Euroopan yksi kuuluisin nähtävyys ja koko Ranskan suosituin matkailukohde on tietysti Eiffel-torni. Torni sijaitsee Champ de Mars -nimisellä puistoalueella Seinen vasemmalla puolella eli etelärannalla. Eiffel on nimetty rakentajansa Gustave Eiffelin mukaan. Eiffel-torni rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen jälkeen siellä on vieraillut yli 220 miljoonaa kävijää. Eiffel-torni on televisioantenni mukaan lukien 324 metrin korkuinen ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Eiffel-torni on jaettu kolmeen kerrokseen, joista ensimmäinen kerros sijaitsee noin 60 metrin korkeudessa, toinen kerros 120 metrin korkeudessa ja kolmas kerros melkein huipulla noin 300 metrin korkeudessa. Tornissa toimii neljä hissiä ja portaita on yhteensä 1665. Hissin käyttö on maksullista, portaita pitkin huipulle kiipeäminen ilmaista. Tornissa on myös kaksi ravintolaa, matkamuistomyymälöitä ja postitoimisto.
|
|
Pariisi - Champ de Mars -puisto - Eiffel-torni |
Toinen tunnettu maamerkki Pariisissa on Riemukaari, joka sijaitsee Pariisin länsiosassa Place Charles de Gaulle -nimisellä aukiolla. Aukio on samalla liikenneympyrä, josta lähtee 12 leveää puistokatua säteittäisesti eri suuntiin. Yksi kuuluisimmista Riemukaaren puistokaduista on kolme kilometriä pitkä Champs-Élysées, joka on muun muassa Ranskan ympäriajon perinteinen päätepiste. Riemukaaren rakentamisen aloitti Napoléon Bonaparte vuonna 1806, mutta kaari valmistui lopullisesti vasta vuonna 1836. Riemukaaren sisäpuolelle on kaiverrettu kaikkien Napoléonin sodissa kuolleiden nimet ja riemukaaren ulkopuolta koristavat Napóleonin aikaisempia taisteluita kuvaavat kohokuvat. Riemukaaren alle on sijoitettu myöhemmin ensimmäisessä maailmansodassa taistelleen tuntemattoman sotilaan hauta.
|
|
Pariisi - Charles de Gaulle -aukio - Riemukaari |
Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät kaupungin ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali, Sainte-Chapellen kirkko, Palais de Justice de Parisin oikeuspalatsi sekä Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu. Notre Damen katedraali on suuri, viisilaivainen ja varhaisgoottilaista tyyliä edustava katedraali. Nimi Notre Dame on suomeksi Meidän Rouvamme, joka tarkoittaa Neitsyt Mariaa. Katedraalin sisätiloilla on pituutta 130 metriä, leveyttä 48 metriä ja korkeus lattiasta kattoon on 35 metriä. Kahden suuren tornin korkeus on 68 metriä. Katedraalin kolme suurta pyöreää ruusuikkunaa ovat kukin halkaisijaltaan 13 metriä. Yksi ruusuikkuna sijaitsee katedraalin länsipäässä tornien välissä ja loput kaksi eteläisen ja pohjoisen poikkilaivan julkisivussa. Sisäänpääsy Notre Damen katedraaliin on maksuton, mutta näköalakierros kellotorniin maksullinen.
|
|
Pariisi - Notre Damen katedraali |
Notre Damen ja Sainte-Chapellen ohella muut Pariisin tärkeimmät kirkot ovat Saint-Germain-des-Prés, Sacré-Coeur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine. Sacré-Coeur eli Pyhän Sydämen basilika on katolinen kirkko, joka sijaitsee Pariisin korkeimmalla Montmartren kukkulalla. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1875, mutta se otettiin käyttöön vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919. Sacré-Coeurin kirkosta tuli muistomerkki Ranskan-Preussin sodan ja Pariisin kommuunin aikana kuolleille ranskalaisille. Sacré-Coeurin sisäänkäyntiä vartioivat Ranskan suojeluspyhimysten Jeanne d'Arcin ja kuningas Ludvig IX Pyhän patsaat. Kirkon kello painaa 19 tonnia ja se on yksi maailman suurimmista kelloista. Sisäänpääsy Sacré-Coeurin kirkkoon on ilmaista. Lisäksi järjestetään maksullisia kierroksia, joihin kuuluu vierailu kirkon kryptassa.
|
|
Pariisi - Montmartre - Sacre Coeurin kirkko |
Pariisista löytyy monia merkittäviä museoita kuten Louvre-museo, d'Orsay-museo, Pompidou-keskus ja Picasso-museo. Louvre-museo on Pariisin suurin museo ja samalla maailman suosituin museo. Se on myös yksi maailman vanhimmista museoista. Louvre sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä Seinen oikealla rannalla. Museoon on sijoitettu eräitä maailman taiteen kuuluisimpia teoksia kuten Leonardo da Vincin Mona Lisa, Eugène Delacroix'n Vapaus johtaa kansaa ja Jacques-Louis Davidin Horatiusten vala. D'Orsayn museossa on ainutlaatuinen kokoelma ranskalaista impressionismia vuosilta 1848–1914. Siellä voi nähdä muun muassa Claude Monet'n, Pierre-Auguste Renoirin, Auguste Rodinin ja Vincent van Goghin taideteoksia. Pompidou-keskus on nykytaiteen museo, jossa on yli 50 000 taideteosta. Ne edustavat muun muassa fauvismia, kubismia, surrealismia ja abstraktia ekspressionismia. Picasso-museossa on yli 3000 Pablo Picasson taideteosta. Kokoelmassa on piirroksia, keramiikkaa ja maalauksia. Esillä on myös Picasson tunnetuimpia maalauksia kuten Veljekset, Kaksi naista juoksee rannalla ja Suudelma. Sisäänpääsy Pariisin museoihin on yleensä maksullista, poikkeuksena joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai, jolloin sisäänpääsy ainakin merkittävimpiin museoihin on ilmaista.
|
|
Pariisi - Louvre-museo |
Pariisin kaupungin metropolialueella noin 30 kilometrin päässä lounaassa sijaitsee Pariisin rikkain lähiökaupunki Versailles. Siellä on Ranskan aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n rakennuttama loistelias Versailles’n palatsi. Palatsi toimi aurinkokuninkaan ja hänen hovinsa asuntona vuoden 1789 vallankumoukseen asti. Palatsin kuuluisassa peilisalissa allekirjoitettiin Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versailles’n rauhansopimus. Versailles’n palatsiin kuuluu myös näyttävä puisto, johon on muun muassa sijoitettu useita antiikin jumaluuksia esittäviä patsaita. Versailles’n palatsi ja puisto ovat kuuluneet vuodesta 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Versailles’n kaupunkiin pääsee Pariisin keskustasta kätevästi lähijunalla.
|
|
Pariisi - Versailles’n palatsi |
Pariisissa on tyypillinen keski-eurooppalainen ilmasto. Pariisin vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 650 millimetriä. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 24,4°C ja 24,6°C. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on 2,5°C. Sateisinta on toukokuussa 65 mm ja kuivinta helmikuussa 44 mm.
|
Ranska Pariisi sää tällä hetkellä ja lähipäivien sääennuste |
|
|
Ranska Pariisi sää - keskimääräiset lämpötilat |
Ranskalainen keittiö on huomattavan vaihteleva. Monet maailman tunnetut kokit, kuten Taillevent, La Varenne, Carême, Escoffier tai Bocuse ovat ranskalaisen keittotaidon mestareita. Ranskalaisen ruoan valmistustaito on myös vaikuttanut merkittävästi lähes kaikkiin länsimaisiin ruokakulttuureihin. Ranskalaisessa keittiössä yleisesti käytettäviä vihanneksia ovat peruna, vihreät pavut, porkkana, tomaatti sekä sienet kuten herkkusieni, vinokas, kantarelli, tatti ja tryffeli. Hedelmistä suosittuja ovat appelsiini, klementiini, mandariini, greippi, sitruuna, persikka, nektariini, aprikoosi, omena, päärynä, kiivi, viinirypäle, eriväriset luumut, kirsikka, mansikka, karhunvatukka, vadelma, karviaismarja ja viinimarjat. Lihana käytetään tavallisesti kanaa, kalkkunaa, ankkaa, helmikanaa, hanhea, nautaa, vasikkaa, sikaa, lammasta, karitsaa, kaniinia ja hevosta. Kaloista ja muista meren antimista syödään turskaa, sardiinia, tonnikalaa, lohta, taimenta, lukuisia eri simpukkalajeja, ostereita, rapuja ja kalmaria. Erikoisempina ruokina valmistetaan muun muassa sammakkoa ja viinimäkikotiloita.
|
|
Basilikalohimureke ranskalaiseen tapaan |
Ranskan eri osissa on oma perinteinen tapansa valmistaa ruokaa. Luoteisosissa ja Normandiassa käytetään paljon voita, omenoita ja kermaa. Luoteessa suositaan tyypillisesti myös karitsanlihaa ja juomana on usein siideri. Eteläosissa syödään monin tavoin hanhea, sen lihaa, rasvaa ja maksaa. Etelässä tarjotaan myös etanoita, tatteja ja juodaan armanjakkia. Kaakkoisosissa ruoka on saanut italialaisia vaikutteita ja raaka-aineita, kuten oliiviöljyn, mausteyrtit ja tomaatit. Marseillessa käytetään paljon mereneläviä. Seudun kuuluisin ruoka on bouillabaisse marseillaise, joka on monisävyinen kala-äyriäiskeitto. Pohjoisosissa ruoka on saanut jo kauan vaikutteita flaamilaisesta keittiöstä. Siellä käytetään paljon perunaa, sianlihaa, makkaraa ja endiivejä sekä juodaan olutta. Idän keittiössä taas on eteläsaksalaisia vaikutteita. Tyypillisiä aineksia ovat sianliha, sianihra, makkara, hapankaali ja juomana olut.
|
|
Armanjakki - konjakin tapainen väkijuoma Valmistetaan Armagnacin alueella Ranskassa |
Ranskasta löytyy viiden alueperinteen lisäksi myös muita paikallisia ruokaperinteitä. Esimerkiksi tyypillisessä Loiren seudun ruoassa on kalaa ja valkoviiniä, Baskimaassa taas tomaattia ja tulipaprikaa. Lähellä Kataloniaa voidaan erottaa Roussillonin keittiö ja Keski-Ranskassa Brennen keittiö, johon kuuluu riistaruokia, pääsiäispatee, perunaruokia, viinejä ja makean veden kalaa. Alppien keittiössä sen sijaan on sulatettua juustoa, perunaa ja erilaisia leikkeleitä. Ranskassa pihvi valmistetaan pieneksi, ja yleisimmin se tarjotaan monen suomalaisen mielestä melko raakana, keskeltä hiukan punertavana. Usein pihvin kanssa on tarjolla kastiketta ja juomana punaviiniä. Ranskalainen keittiö on tunnettu laajasta viini- ja juustovalikoimastaan, joka on olennainen osa maan ruokaperinnettä. Sekä juustoja että viinejä käytetään paljon niin ruoan valmistuksessa kuin eri ruokalajien seurana.
|
|
Ranskalaisen keittiön antimia |
Pariisia voi suositella etenkin kaikille muodista, taiteesta ja kauniista arkkitehtuurista pitäville. Lapsiperheille sopiva kohde on Pariisista noin 42 kilometrin päässä oleva Disneyland, johon pääsee kätevästi paikallisjunalla. Aikuiset taas saavat tavalliseen yökerhoiltaan helposti vaihtelua vierailemalla Pariisin keskustassa olevassa kuuluisassa Moulin Rouge eli Punainen mylly -yökerhossa, jossa pääsee nauttimaan shamppanjan kera vanhanajan kabaree -tunnelmasta. Valon kaupungissa kannattaa myös ajella pimeän aikaan vaikkapa bussilla ja ihastella kaupungin upeasti valaistuja merkittäviä maamerkkejä ja rakennuksia. Helsingistä Pariisiin lentää noin kolmessa tunnissa. Charles de Gaullen lentokentältä Pariisin keskustaan on matkaa noin 30 kilometriä ja matka kestää lentokenttäbusseilla liikenneolosuhteista riippuen noin 1-2 tuntia. Aikaeroa Suomella ja Ranskalla on yksi tunti. Ranskassa ja Pariisissa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa. Pariisissa voi shoppailla valtavissa tavarataloissa ja muotiliikkeissä, mutta myös ekologisemmin ja edullisemmin esimerkiksi kolmella Pariisin isolla kirpputorilla, jotka ovat Porte de Clignancourt, Porte de Vanves ja Porte de Montreuil’n. Ranskan ja Pariisin valuutta on euro.
|
|
PARIISI HOTELLIT JA MAJOITUS
Hotellit lennot matkat etusivu
Hotellit lennot matkat keskustelu
Hotellit lennot matkat tarjous
Albufeira / Algarve / Portugali
Alicante / Costa Blanca / Espanja
Bad Gastein / Alpit / Itävalta
Chinijon saaristomeri / Kanariansaaret / Espanja
Desertassaaret / Madeira / Portugali
Dubai / Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
El Hierro / Kanariansaaret / Espanja
Formentera / Mallorca / Espanja
Fuengirola / Costa del Sol / Espanja
Fuerteventura / Kanariansaaret / Espanja
Gran Canaria / Kanariansaaret / Espanja
Havanna / Karibian saaret / Kuuba
Kap Verde / Kap Verden tasavalta
La Gomera / Kanariansaaret / Espanja
La Palma / Kanariansaaret / Espanja
Lanzarote / Kanariansaaret / Espanja
Malaga / Costa del Sol / Espanja
Monte Gordo / Algarve / Portugali
Nabq Bay / Sharm el Sheikh / Egypti
Porto Santo / Madeira / Portugali
Saalbach-Hinterglemm / Itävalta
Santa Maria / Azorit / Portugali
São Jorge / Azorit / Portugali
São Miguel / Azorit / Portugali
Selvegenssaaret / Madeira / Portugali
Seychellit / Seychellien tasavalta
Teneriffa / Kanariansaaret / Espanja
Torremolinos / Costa del Sol / Espanja
Torrevieja / Costa Blanca / Espanja
Varadero / Karibian saaret / Kuuba