REYKJAVIK - ISLANTI - HOTELLIT LENNOT MATKATREYKJAVIK ISLANTI MATKATIETOA JA LOMAKUVIAREYKJAVIK - HOTELLITLENNOTMATKAT.FIHUOM! Matkakohteita, tietoa, kuvia ja tarjouksia on runsaasti, joten koko sivun latautuminen saattaa kestää parikymmentä sekuntia tavallista pidempään ... hyvää kannattaa odottaa ... |
REYKJAVIK
Reykjavik on Islannin pääkaupunki ja samalla maailman pohjoisin pääkaupunki. Nimi Reykjavik tarkoittaa suomeksi savujen lahtea, sillä Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla sijaitseva Islannin saari on hyvin vulkaaninen. Reykjavik on Islannin suurin kaupunki ja se sijaitsee Islannin saaren lounaisosassa. Reykjavikin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä ja sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Reykjavikissa asuu Islannin saaren väestöstä yli puolet. Reykjavikin asukasluku on noin 120 000 ja koko suur-Reykjavikin alueella asuu yli 200 000 ihmistä. Reykjavikin pinta-ala on 275 km². Suurin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotitaloaluetta. Reykjavik on todella ihastuttava sekoitus kaupunki- ja kylätunnelmaa. Se on myös kuuluisa eloisasta iltaelämästään. Kaupungista löytyy paljon klubeja, taidebaareja, tanssipaikkoja ja perinnepubeja. Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmat ostoskeskukset ovat kaupungissa sijaitseva Kringlan ja hieman kaupungin ulkopuolella sijaitseva Smįralind. Islannin lähimmät naapurit ovat lännessä Grönlanti, etelässä Skotlanti ja idässä Norja. Islannista on matkaa Grönlantiin 290 kilometriä, Skotlantiin 800 kilometriä ja Norjaan 970 kilometriä.
Islannin suurimpia kaupunkeja Reykjavikin lisäksi ovat Kópavogur (noin 30000 asukasta), Hafnarfjöršur (noin 25000 asukasta), Akureyri (noin 17300 asukasta) ja Reykjanesbęr (noin 14000 asukasta). Reykjavikista on matkaa lähimmälle lentokentälle Keflavikiin noin 50 kilometriä, Straumsvikiin noin 25 kilometriä, Akureyriin noin 400 kilometriä ja Höfniin noin 450 kilometriä. Tanskasta on laivayhteys Färsaarten kautta Islannin itärannikolla sijaitsevaan Seydisfjörduriin. Reykjavikista voi myös lentää Grönlantiin.
Islannin 5960 kilometriä pitkä rantaviiva on hyvin vuonoinen ja poukamia täynnä. Islannin luonto on karun kaunista ja jylhää. Islannista löytyy paljon luonnon ihmeitä kuten korkeita tulivuoria, laavatunneleita, mustia hiekkarantoja, kuumia lähteitä, valtavia jäätiköitä, kauniita vesiputouksia ja pitkiä jokia. Islannissa on noin 130 tulivuorta. Suurimmat tulivuoret ovat Askja, Heimaey-saarella sijaitseva Eldfell, jäätikön alla sijaitseva Eyjafjallajökull, Vatnajökull-jäätikön alla sijaitseva Grimsvötn, Hekla, Hvannadalshnukur, Krafla, Myrdalsjökull-jäätikön alla sijaitseva Katla, Lakagigar, tuliperäinen saari Surtsey ja Öręfajökull. Islannin korkein tavallinen vuori on Öręfajäätiköllä sijaitseva 2119 metriä korkea Hvannadalshnukur.
Islannin pinta-alasta 11,5 % on jäätiköiden peitossa. Islannin merkittävin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Euroopan suurin yhtenäinen jäätikkö Vatnajökull. Sen paksuus on noin kilometri ja pinta-ala 8300 km². Muita suuria jäätiköitä Islannissa ovat maan keskiylängöllä sijaitsevat Langjökull (1025 km²) ja Hofsjökull (990 km²) sekä etelässä sijaitseva Myrdalsjökull (700 km²) ja luoteisosassa sijaitseva Drangajökull (200 km²). Reykjavikista voi katsella kirkkaalla ilmalla Snęfellsnesillä sijaitsevaa Snęfellsjökull-jäätikköä. Islannin suurin luonnonjärvi on Žingvallavatn, pisin joki on 237 kilometriä pitkä Žjorsa ja suurin koski on Pohjois-Islannissa sijaitseva Dettifoss.
Islannin pinta-alasta vain neljäsosa on kasvillisuuden peittämää. Kasvusto on enimmäkseen matalakasvuista arktisten alueiden kukkia, ruohoa, sammalta, vaivaiskoivuja ja marjoja. Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut, sillä saari on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue. Luonnonvaraisia eläimiä saarella ovat lintujen lisäksi kalat, minkit, ketut ja porot. Islannin maisemalle tunnusomaisia ovat myös tasangoilla vapaana vaeltavat suuret hevos- ja lammaslaumat.
Islanti on tasavalta. Maan presidentti on Olafur Ragnar Grimsson. Islantilaisten elintaso on korkea ja työttömyys oli hyvin vähäistä ennen vuonna 2008 puhjennutta maan talouskriisiä. Islannin tärkeimmät elinkeinot ovat kalastus ja turismi. Palveluammateista saa elantonsa 60 % islantilaisista. Islannin tärkeimmät vientituotteet ovat tietokoneiden ohjelmistot ja alumiini. Islannin virallinen kieli on islanti ja pääuskonto on evankelisluterilaisuus. Islannin rahayksikkö on kruunu (krona). Yksi islannin kruunu on 0,01 euroa.
Islanti on syntynyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisen tulivuorenpurkauksen seurauksena viimeisten 14-16 miljoonan vuoden aikana. Islantia alettiin asuttaa 870-luvulla. Reykjavikin perustamisvuotena on pidetty vuotta 1786, kun Tanskan kruunu myönsi Reykjavikille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Täysin itsenäiseksi valtioksi Islanti julistautui vuonna 1944. Reykjavik kasvoi toisen maailmansodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavikissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia kuten vuonna 1986 Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatovin välinen Reykjavikin kokous.
Reykjavikin ja koko Islannin tärkeimpiä matkakohteita ovat saaren luonnonvaraiset maauimalat. Lähellä Reykjavikin Keflavikin lentokenttää Grindavikin laavakentällä sijaitsee geoterminen luonnon viihdekylpylä Sininen laguuni. Maan alta pulppuavassa turkoosin värisessä mineraalipitoisessa noin +37-+39 asteisessa kuumassa vedessä on ihanan lämmintä kylpeä vaikka talvipakkasella. Siniseen laguuniin mahtuu kuusi miljoonaa litraa geotermistä merivettä, joka uusiutuu joka 40. tunti. Yksi Reykjavikin suurimmista ja suosituimmista luonnon uimaloista on Laudardalslaug-uimala, joka sijaitsee Reykjavikin koillisosassa urheilukeskuksen yhteydessä. Siellä on vesiliukumäkiä ja höyrysaunoja sekä monia lämminvesialtaita.
Reykjavikista noin 50 kilometriä itään sijaitsevat saaren suosituimmat matkailukohteet, joita kutsutaan Islannin kultaiseksi kolmioksi. Islannin kultaiseen kolmioon kuuluvat Gulfossin vesiputoukset, Pingvellierin kansallispuisto ja Haukadalurin suihkuttavat kuumat lähteet. Gullfossin näyttävät vesiputoukset laskevat kahdessa tasossa ja ne sijaitsevat Hvita-joen mutkassa noin 90 kilometriä itään Reykjavikista. Putousten alempi korkeus on 11 metrissä ja ylempi 21 metrissä. Vesi putoaa siis yhteensä 32 metriä 70 metriä syvään ja 2,5 kilometriä pitkään kapeaan kanjoniin. Gullfoss tarkoittaa kultaista putousta. Se kuuluu Euroopan suurimpiin vesiputouksiin, sillä sateiden ja jäätiköiltä sulavan veden ansiosta Gullfossin läpi virtaa enimmillään vettä jopa 2000 m³/s. Aurinkoisena päivänä jylisevä putous on täynnä pieniä kauniita sateenkaaria.
Žingvellirin kansallispuisto eli Thingvellir sijaitsee Islannin suurimman järven Žingvallavatnin lähellä Euroopan ja Pohjois-Amerikan laattojen välissä olevassa hautavajoamassa. Thingvellir kuuluu UNESCON maailmanperintökohteisiin. Puiston paikalla kerrotaan islantilaisten viikinkien pitäneen aikoinaan tuomioistuinta ja ensimmäisen valtakunnankokouksensa. Žingvellirin kansallispuistoa ympäröivät jyrkät laava- ja kallioseinämät. Ne syntyivät tuhansia vuosia sitten, kun Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat törmäsivät toisiinsa ja halkeilivat.
Haukadalurissa sijaitseva Strokkur on kuuma lähde eli geysiri, josta purkautuu syvältä maankuoresta kiehuvaa 100 asteista vettä kapeiden kanavien läpi jopa 20 metrin korkeuteen. Strokkur-geysiri syöksee kuumaa vettä noin joka 5-10 minuutti.
Islannin sää on Golfvirran ansiosta leuto ja vaihteleva ympäri vuoden. Lämpötila laskee Etelä-Islannissa talvella enimmillään noin -10 asteeseen ja Pohjois-Islannissa noin -15 asteeseen. Islannin kesät eivät ole helteisiä. Lämpötila kohoaa parhaimmillaan etelässä +23 asteeseen ja pohjoisessa +24,5 asteeseen. Reykjavikissa on kesällä valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivän seisauksen aikana aurinko paistaa vain 4 tuntia päivässä. Etelä-Islanti on sateisinta aluetta. Siellä sateisin aika on lokakuulta maaliskuulle, jolloin joka kuukausi sataa noin 100 millimetriä vettä. Kuivinta aikaa on loppukevät, jolloin touko-kesäkuun aikana sataa vettä yhteensä noin 60 millimetriä.
Islantilaiselle keittiölle ruoan terveellisyys, monipuolisuus ja keveys ovat tärkeitä asioita. Raaka-aineina käytetään etenkin tuoretta kalaa kuten lohta, turskaa, tonnikalaa, punakampelaa, äyriäisiä, haita ja valasta. Yksi suosituimpia välipaloja on harofiskur eli kuivatut turskanpalat, jotka syödään voin ja kaalisalaatin kanssa. Liharuokina syödään enimmäkseen saarella vapaina kasvaneiden lampaiden ja karitsojen lihaa. Perinteisiä karitsasta valmistettuja ruokalajeja ovat esimerkiksi hangikjöt-karitsa, jota syödään kylmänä, keitettynä ja savustettuna sekä kjötsśpa-karitsakeitto, jossa on kasviksia ja riisiä. Myös karitsan kiveksiä valmistetaan monin paikoin ruoaksi. Perinteisiin lammasruokiin kuuluvat lisäksi lampaasta valmistetut makkarat (lyftapylsa). Myös lampaan päätä (svio), verta ja sisälmyksiä (slatyr) syödään. Islannin ainoita luonnonvaraisia riistaeläimiä ovat porot ja linnut. Linnuista syödään etenkin sorsan-, riekon- ja hanhenlihaa. Lunnia valmistetaan usealla eri tavalla kuten esimerkiksi savustamalla. Islantilainen ainoa alkoholiton kansallisjuoma on jolaöl eli jouluolut. Alkoholipitoisia islantilaisia perinnejuomia ovat brennivin, toiselta nimeltään svarti dauši (mustasurma) ja paikalliset suositut oluet Viking, Gull ja Vifillfell.
Islannin kansallisessa keskitalven Žorrablót tapahtumassa tarjotaan Žorramatur-ruokia. Žorramatur sisältää perinteisiä suolattuja liha- ja kalatuotteita, joita tarjoillaan ruisleivän ja islantilaisen alkoholin brennivin kanssa. Jälkiruokana Islannissa tarjotaan yleensä tuoreita marjoja ja Skyr-hapanmaitotuotetta, jonka maku on jogurtin ja norjalaisen rųmme-maitotuotteen väliltä.
Reykjavik on hyvä matkakohde etenkin kaikille puhtaasta luonnosta ja satumaisista luonnonihmeistä pitäville. Islantia kutsutaankin tarumaisen luontonsa vuoksi myös tarujen saareksi. Reykjavik on ihanteellinen kohde lyhyellekin kaupunkilomalle. Shoppailun ja kaupunkiin tutustumisen ohella voi helposti kävellä tai pyöräillä Reykjavikin rannikolle tai lähikyliin bongaamaan saaren runsaslukuista linnustoa. Ratsastusretki islanninhevosilla on myös hyvä tapa tutustua saaren karun kauniiseen luontoon. Reykjavikin keskustasta on vain 15 minuutin automatka läheiseen Ishestarin ratsastuskeskukseen. Vähän kauempana kaupungin ulkopuolella voi harrastaa monia saaren ainutlaatuisia aktiviteetteja kuten moottorikelkkailua ja lumikenkävaellusta jäätiköllä. Monesta länsirannikon satamasta lähtee pieniä aluksia, joilla pääsee bongaamaan Pohjois-Atlantille valaita ja delfiinejä. Helsingistä lento Reykjavikiin kestää reilu kolme tuntia. Reykjavikissa kello on kaksi tuntia vähemmän kuin Helsingissä.
REYKJAVIK HOTELLIT JA MAJOITUS |
Hotellit lennot matkat etusivu Hotellit lennot matkat keskustelu Hotellit lennot matkat tarjous Albufeira / Algarve / Portugali Alicante / Costa Blanca / Espanja Bad Gastein / Alpit / Itävalta Chinijon saaristomeri / Kanariansaaret / Espanja Desertassaaret / Madeira / Portugali Dubai / Yhdistyneet Arabiemiirikunnat El Hierro / Kanariansaaret / Espanja Formentera / Mallorca / Espanja Fuengirola / Costa del Sol / Espanja Fuerteventura / Kanariansaaret / Espanja Gran Canaria / Kanariansaaret / Espanja Havanna / Karibian saaret / Kuuba Kap Verde / Kap Verden tasavalta La Gomera / Kanariansaaret / Espanja La Palma / Kanariansaaret / Espanja Lanzarote / Kanariansaaret / Espanja Malaga / Costa del Sol / Espanja Monte Gordo / Algarve / Portugali Nabq Bay / Sharm el Sheikh / Egypti Porto Santo / Madeira / Portugali Saalbach-Hinterglemm / Itävalta Santa Maria / Azorit / Portugali Sćo Jorge / Azorit / Portugali Sćo Miguel / Azorit / Portugali Selvegenssaaret / Madeira / Portugali Seychellit / Seychellien tasavalta Teneriffa / Kanariansaaret / Espanja Torremolinos / Costa del Sol / Espanja Torrevieja / Costa Blanca / Espanja Varadero / Karibian saaret / Kuuba |
All rights reserved. Unauthorized copying of this page prohibited. |